Projektin toteutuksesta ja koordinoinnista vastasi HT-Metka Oy.
Toteutusaika oli 01.12.1999 – 31.05.2002.
Wenla oli mittava kokonaisuus. Sen olivat suunnitelleet neljä naisyrittäjää:
Irene Harjunpää, Eira Mutala, Maarit Myllymäki ja Hilkka Perttola.
Wenla oli todella demonstraatiohanke verkostotyöstä.
Se oli 36 naisen yhteinen urakka ja innostunutta työtä.
Wenla-projekti oli toimintaa
Kaikkiaan hankkeen työkokonaisuuksia oli kahdeksan.
Näkyvimmät niistä olivat:
- tiedotus
- ATK-koulutus
- tukihenkilötoiminta
- asiantuntijapalvelut
- portaalin pystytys
- kansainväliset yhteydet
Tähän työsarkaan valjastettiin osaavia naisia ympäri Päijät-Hämettä.
Verkostoon kuului kouluttajia, muita asiantuntijoita, tukihenkilöitä ja
projektiassistentteja. Yhteensä osaajia verkostossa oli 36 naista.
Tiedotus
Wenla näkyi ja kuului tiedotusvälineissä.
Hankkeessa myös jalkauduttiin.
Tiedotustilaisuuksia järjestettiin
kunnittain. Toimintaa esiteltiin eri tilaisuuksissa ja kuudessa messutapahtumassa.
Luonnollisesti sähköinen verkko oli tehokkaana informaatiokanavana.
ATK-koulutus
Projektin ytimeen kuului naisten kouluttaminen tietotekniikassa. Niin myös tehtiin.
Koulutus vietiin lähelle opiskelijoita ja sisällöt räätälöitiin. Alkeista pääsi alkamaan. Jatkaa voi vaikka yrityksen taloushallinnon sovelluksiin.
Opettajiksi valittiin vertaiskouluttajat.
Yhteensä Wenlan kursseilla oli reilut 500 osallistujaa.
ATK-tukihenkilöt
Wenla koulutti ATK-tukihenkilöitä eri puolille Päijät-Hämettä. Tukihenkilöinä oli 15 naista.
Tämä osaajaryhmä oli tarpeen, sillä heidän palvelujaan tarvittiin runsaasti. Koulutus auttoi näitä naisia muutenkin työllistymisessä.
Asiantuntijat
Wenla kokosi verkostoonsa naisosaajia yritysten asiantuntijapalvelujen tuottajiksi. Palvelut koskivat mm markkinointia, yrityksen taloutta, juridiikkaa ja ICT-järjestelmiä. Palvelut välitettiin oman sivuston kautta.
Wenla.net
Portaalin pystyttäminen oli wenla-joukkueelta todellinen oppimisprosessi. Tarvittiin systeemisuunnittelua, koodausta, graafista suunnittelua, sisällöntuotantoa jne.
Projektisuunnitelman mukaan perustettiin sähköisiä kauppapaikkoja. Se oli yritysten kannalta vielä liian aikaista. Päädyttiin kauppapaikan sijasta yritysesittelyihin.
Hankkeen päättyessä niitä oli 372.
Kansainväliset yhteydet
Wenla-projektin virallisena partnerina oli QviNet Norrbottenista. Heidän kanssaan järjestettiin opintokäyntejä kumpaankin suuntaan. Myös muu yhteydenpito oli runsasta.
Kieliversiot wenla. netissä auttoivat kansainvälisten kontaktien syntymistä.
Yhteyksien luomisessa Eurooppaan auttoi merkittävästi myös Etelä-Suomen maakuntien EU-toimisto Brüsselissä.
Hyvin hyödylliseksi osoittautui yhteys mm. Fleurop-projektiin.
Myös kaupallisia kontakteja yrityksille syntyi tämän hankkeen vaikutuksesta.
